Toinen luku (jos ymmärrän oikein):
Aziru ja Sinuhe sanovat paljon niin että Egypti ja Azirun maa voi menevät rauhaan. Sinuhe tiettää että Egypti on heikko koska farao ei halua sotaa mutta Aziru tiettää että hänen heettiläis ystävät eivät ole hyvää ystävää. Nyt Azirulla on liian paljon viholliset. Ehkä rauha Egyptin kanssa ei ole paha.
Sinuhe tiettää että Azirulla on paljon viholliset. Sen takia hän on kärsivällinen. Jonakin yönä joku salamurhaaja yrittää tappaa Azirua. Sen sijaan, Aziru ja hänen poikkaa tappaa salamurhaajaa. Seuraavana päivänä Aziru sanoo Sinuhelle että hän haluaa rauhaa Egyptin kanssa.
Sinuhe ja Aziru ovat iloinen mutta molemmat tietävät että rauha ei ole pysyvä.
Sinuhe menee takaisin Ghazaan mutta koska hän matkustaa Azirun sotilaan kanssa, siksi Egyptin sotilaat hyökävät heidät. Lopulta, sinuhe menee Ghazaan kuorilla jolla riippua murilta.
Sinuhe menevät takaisin Memfiksiin. Horemheb on tosi iloinen että nyt on rauha. Memfiksilla on myös iso Babylonin lähettiläs joku matkustaa Akhetatoniin. Sinuhe ja iso lähettiläs purjehtivat Akhetatoniin yhdessä. He sanovat paljon. Lähettiläs kysyä Sinuhelle millainen jumala on Aton. Sinuhe sanoo että kaikki ovat samanlainen Atonin edessä ja ihmiset ovat vellit. Iso lähettiläs luulee että Aton on aika hullu.
Sinuhe eivät sanoa paljon Atonista koska Babylonilainen ovat viisas tai jotain. Nyt Sinuhe on viisampi kuin ennen koska hän on nähnyt sotaa. Hän tietää että joskus ihmiset eivät ole vellit.
